Voi kuinka teitä on kaivattu

Jarkko Jokelainen, Helsingin Sanomat 9.11.1996

Kolme vuotta hiljaisuutta ja aivan kuin kaikki olisi ennallaan

Kaksi tuntia marraskuisessa tuulessa, sateessa ja kylmyydessä ei tunnu houkuttelevalta ajatukselta. Keskiviikko-iltana Lahden Cumulus-hotellin edessä ei tunnettu muita vaihtoehtoja. Kaikki jotka eivät olleet huomanneet hankkia lippua illan konserttiin jo etukäteen, saivat tuntea sen viimana niskavilloissaan.

Jono kiemurtelee hyvissä ajoin ennen ovien avaamista toistasataa metriä pitkänä, ja epätoivoisimmat ovat jo paenneet suremaan kohtaloaan lähikapakkaan. Puoli Lahtea tuntuu tietävän mistä on kysymys. Eppu Normaali palaa kolmen vuoden tauolta, ja tekee sen nimenomaan heidän kotikaupungissaan.

Liputta jääneet tekevät hotellin aulassa toivottomia yrityksiä. Minuakin epäillään ilmaisen sisäänpääsyn toivossa yhtyeen roudariksi ja jopa kolmen Epun pyörittämän Screaming Thunders -yhtyeen jäseneksi. Osaan antaa ainoastaan yhden vinkin: hotellin asukkaat pääsevät konserttiin ilmaiseksi.

Myöhään yöllä keikan jälkeen istun vastakkain laulaja Martti Syrjän kanssa. Paikalle saapuu kolme nimikirjoituksenmetsästäjää, jotka ovat pistäneet satasia haisemaan ja turvautuneet viimeisenä oljenkortenaan juuri hotellimajoitukseen.

"Tämä suosio tuntuu lähinnä hämmentävältä ja pöyristyttävältä", Martti miettii kolmikon lähdettyä. "Selkeästi ylpeä siitä ei voi olla, että niin paljon ihmisiä jää ulkopuolelle. Se on harmi, että kaikki halukkaat eivät pääse katsomaan."

Suosio menee yli ymmärryksen. Lahden keikka ei ole poikkeus. Eppu Normaalia ei ole unohdettu kolmessa vuodessa, vaan yhtyeen tuore kokoelma-albumi komeilee listaykkösenä ja puolentoista kuukauden mittaisen kiertueen keikoista osa on jo etukäteen myyty loppuun.

"Sitä ei meinaa millään tajuta, että nämä ihmiset suhtautuu näin. Että tämä ei olekaan helvetin kieroa huumoria", Martti jatkaa.

Velipoika Pantse Syrjä ehti hämmästellä aivan samaa jo tuntia aikaisemmin: "Minun kai pitäisi olla järkevä jätkä, ja minulla pitäisi kai olla jotain tajua näistä hommista - mutta ei näemmä ole. Siis minulle oli täysi yllätys, että me ollaan näin kaivattuja. Vuosien aikana aina muutama heppu on tullut sanomaan, että meitä odotetaan kovasti lavalle, mutta en minä ole niitä uskonut ihan täysillä."

Keikan jälkeen yleisön kaipuu tuskin jäi epäselväksi.

Saliin on ahtautunut periaatteessa aivan liikaa ihmisiä. Kun yhtye aloittaa, eteenpäin liikkuminen muuttuu liki mahdottomaksi, lavan eteen nousee käsien meri ja Martti saa taistella laulaakseen lujempaa kuin yleisö. Siitäkin huolimatta, että avauskappaleena soi Eppu-asteikolla tuntemattomampi Nuori poika.

Kun suurhitti Tahroja paperilla käynnistyy illan kolmantena, Martti on todella jäädä yleisön jalkoihin. Sama kamppailu jatkuu pitkin iltaa. Yhdeltä seisomalta kuultuna Eppu Normaalille näyttää kertyneen hämmentävä määrä suuria hittejä, ja hämmentävän suuri osa yleisöstä osaa sanat.

Yhtye kuulostaa vilpittömältä, ilmeissä on iloa ja soitto kulkee. Ensimmäisen keikan jännitys purkautuu muutaman kerran, kun joku soittajista hukkaa hetkeksi sävelen. Nuotit ovat kuitenkin nopeasti järjestyksessä, ja virheet kuitataan lähinnä hymyllä.

Kehitystä jopa tauon aikana: keikan jälkeen koko seurue loistaa. Soittajat, roudarit ja keikan järjestäjä ovat kaikki tyytyväisiä. "En muista, että yksikään tauon jälkeisistä keikoista olisi mennyt noin hyvin", Pantse pohtii.

"Yleensä siihen on varautunut jo etukäteen, että ei se ensimmäinen keikka mikään kaksinen ole. Tarvitaan useampia keikkoja ennen kuin kaikki loksahtaa paikalleen. Nyt kun lähtö meni noinkin hyvin, täytyy vain toivoa, että soitto alkaisi kuulostaa oikein hyvinkin kunnolliselta."

Itsekin vähän yllättyneenä hän arvelee, että jopa pitkän tauon aikana Eppu Normaali olisi päässyt eteenpäin.

"Meillä oli tänään ohjelmistossa pari sellaista biisiä, joita me ei olla oikeastaan koskaan saatu toimimaan. Nyt vaikutti ihan siltä kuin oltaisiin saatu. Ikään kuin tiettyä kehitystä olisi päässyt tapahtumaan ihan salaa, vaikka me ei ollakaan soitettu yhdessä. Sellainen mukava ote siinä tuntui olevan."

Illan ohjelmisto on pääasiassa rakennettu Repullinen hittejä -kokoelman ympärille. Ainoastaan Lainalautaileva lehmänmaha rock'n'roll, Tie vie ja Läpivalaistu soivat poikkeuksina hittien keskellä. Sen sijaan uusia kappaleita yhtyeen ystävät saavat yhä odottaa.

"Meillä on olemassa joitain uusia biisin pohjia, mutta Marttihan ei ole kolmosiltaan kauheasti ehtinyt tekstiä kirjoittaa. Jos Martilta tulee teksti, niin joku uusista kappaleista voidaan esittää keikoilla. Mutta jos ei, niin sitten myöhemmin."

Viimeiseen lauseeseen piiloutuu suuri merkitys yhtyeen faneille. Kun Eppu Normaalin kiertue loppuu 21. joulukuuta Köyliössä, yhtye ei ole suinkaan sulkeutumassa uudelleen tauolle.

"Minusta tuntuu, että me pidetään ihan pieni hetki huilia, mutta sitten me jatketaan työskentelyä studiossa", Pantse kertoo viitaten sessioihin, joita yhtye teki kaikessa hiljaisuudessa syksyn aikana Helsingissä.

"Jotain on kumminkin tarkoitus tehdä."

[SULJE]