Vaivaton valinta

Heikki S. von Hertzen, Iltalehti 26.7.1997

Junnu Vainion muistopalkinto Martti Syrjälle

Ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille tarkoitettu Juha Vainion tunnustuspalkinto jaettiin Eppu Normaalin Martti Syrjälle. Asiantuntijaraadin mielestä seitsemännen kerran Kotkan Meripäivillä jaetun palkinnon kohde oli helppo valita. Martti Syrjä on ansiokkaasti pitänyt yllä Eppujen alkuaikojen kielellistä kekseliäisyyttä ja hänelle on ollut ominaista elävä suhde suomen kieleen ja suomalaiseen lauluntekoperinteeseen.

Palkinto luovutettiin perjantaina perinteisessä Junnu Vainio -konsertissa kotkalaisessa satamavarastossa.

- Eppu Normaali on jo omalla tavallaan instituutio, vaikuttajabändi, joka omalla musiikillaan toimii esimerkkinä nuoremmille lauluntekijöille. Yhtyeen musiikki on samanaikaisesti osa suomalaista ralliperinnettä, mutta toisaalta erottuu siitä luovalla tavalla, kertoi valintaperusteita raadin puolesta selvitellyt kapellimestari Jaakko Salo.

- Suomalaisten laulun tekemisen vimma on estänyt monessa muussa maassa tapahtuneen ylikansallisen musiikin kuristusotteen härmäläisestä laulukulttuurista. Siksi Junnu Vainion tunnustuspalkinnon jakaminen on joka kerran ollut ongelmatonta. Mitat täyttäviä ehdokkaita on ollut riittämiin.

Kuin veljet keskenään

- Tunnustuspalkinto on minulle suuri kunnia, jonka otan vastaan nöyrällä mielellä ja vielä vähän hämmentyneenä, totesi Martti Syrjä, jolle vasta paikan päällä selvisi, että kunnian lisäksi tunnustus on myös 30 000 markan arvoinen.

Syrjä kertoi ylöjärveläisen orkesterin syntyneen 1976 ikään kuin huumorimielessä, lähinnä orkesterin jäsenten keskinäiseksi viihdyttämiseksi. Vuonna 1978 syntyi ensimmäinen albumi nimeltä Aknepop. Tästä alkoi tasokas, jo 12 albumia käsittävä tuotanto, jolle on ollut tunnusomaista elävä suhde suomenkieleen ja suomalaiseen lauluntekoperinteeseen.

- Kyllähän me alkuaikoina sanoitettiin jonkun verran kaikenlaista hevonpeetä englanniksi. Mutta kyllä ainoastaan äidinkielellä pystyy kertomaan pohjimmaiset tunteensa ja välittämään hiuksenhienot nyanssit, kertoi Martti Syrjä, josta tuli yhtyeen sanoittaja vahingossa.

- Kun bändin alkuperäinen basisti Mikko Saarela lopetti työnsä meidän sanoittajana, jäi tekstinteko jotenkin luonnostaan mun harteilleni, kun toi velipoika tekee sävellykset. Me tehdään työparina niin, että ensin syntyy sävel ja sitten siihen sopivat sanat, Martti Syrjä kertoo.

- Minä kuvitan sen, minkä velipoika sävellyksessä maalaa.

Laululla pitää olla idea

- Kaikkien vaikeinta on keksiä idea, joka taas on kuuntelijan kannalta se ainoa olennainen. Kun se on löytynyt, on riimittely lasten leikkiä, kertoo tunnustuspalkinnon saaja työstään. Teksti on joskus onnenkantamoinen, joka syntyy viidessä minuutissa, joskus se on todella työn ja tuskan takana.

- Idea lähtee liikkeelle ikään kuin still-kuvasta, jonka sävelet panevat liikkeelle pikkuhiljaa elokuvaksi, kuvailee Martti Syrjä sanoitusmaailmaansa.

Vaikka Syrjä on sanoittaja "sattuman oikusta", on hän alalle jäätyään opiskellut helismaansa, vainionsa ja leskisensä tarkkaan sana sanalta ja riimi riimiltä.

Illan konsertissa Martti Syrjä tulkitsi Nestori Miikkulaisen elämäntarinan Vanhoja poikia viiksekkäitä tavalla, joka ei jättänyt ketään kylmäksi ja jota Junnukin varmaan pilven silmäkulmassa myhäillen kuunteli.

[SULJE]