7 vuoden tie irti viinasta

Pasi Kostiainen, Ilta-Sanomat 24.8.2007

Eppu Normaali laulaa uudella levyllään viinan kiroista, osittain laulaja Martti Syrjän omiin kokemuksiin perustuen.

Eppu Normaalin Martti Syrjä nauraa, että sanoituksiin on "pitkästä aikaa lipsahtanut vähän sanomaakin". Hän tarkoittaa kappaletta Haistakoon veen, joka on kylmää hikeä tihkuva alkoholistin uholaulu ja hätähuuto samassa paketissa:

Mitä mä teen /
no minä viinakaapille meen /
haistakoon veen /
jos joku perkele puuttuu mun juomiseen.

Minusta se on hyvä aihe. Ei varmasti kauhean muodikas tai miellyttävä kaikkien mielestä, mutta karu totuus monessa elämässä, Syrjä sanoo IS:lle.

Hän itse on tehnyt saman ratkaisun kuin monet muutkin rocktähdet viime vuosina. Minulla on jo useampi vuosi umpiraittiina. Ei tuo kappale silti välttämättä siitä kummunnut, Syrjä miettii. Sävellyksessä oli vain mielestäni jotain todella ahdistavaa. Ja kuinka ollakaan, ajatus kotiinpaluusta kankkusessa ja viinanhimossa oli mun mielestä sellainen ahdistava ajatus. Ei mulla ole sen kummempaa manifestoimista tämän asian kanssa. Olen sinut oman juomattomuuteni kanssa.

Toisin oli muutama vuosi sitten. Hyväntuulinen ja hyväkuntoinen laulaja kertoo avoimesti, miten viina vei häntä aamusta iltaan todella pitkään - eikä asianlaitaa tullut edes ihmetelleeksi.

Ja kun tuli, se ei merkinnyt elämäntapojen oikaisemista välittömästi. Sen tajuaminen oli vaikeaa, että nyt yksinkertaisesti juo liikaa, Martti sanoo. Juominen oli niin elämäntavallista, että sitä ei ymmärtänyt epätavalliseksi. Kun oli muutenkin elänyt epätavallista elämää, niin eihän sitä ymmärtänyt, että on epänormaalia olla aamusta iltaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Sen jälkeen kun olin ittelleni myöntänyt, että olen alkoholisti, meni seitsemän vuotta ennen kuin pääsin viinasta eroon. Se vaati sisua. Harva kerrasta raitistuu. Kompurointivaihe piti vain kestää.

Raitistumisen jälkeen Eppu Normaalin uusi tuleminen pääsi kunnolla vauhtiin. Mua helpotti se, että olen kirjoituskykyinen. Edellistä levyä tehdessä purkautui se pelko, että pystynkö tekemään enää mitään. Se vapautti. Olin saanut tulpan pois. En koskaan ole ollut paremmin valmistautunut tekemään tekstejä kuin nyt, Martti Syrjä sanoo.

Vuonna 2005 Eput tekivät lähes 40 keikkaa - enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1996. Bändi perusti Akun tehdas -yhtiön, joka on kasvanut isoksi tekijäksi musiikkimarkkinoilla.

Sanoittaja Martti Syrjä ja säveltäjä Mikko Syrjä eivät kuitenkaan ole Eppujen bisnesmiehiä. Heidän kontollaan on yhä bändin taiteellinen puoli. He sanovat, etteivät ole koskaan miettineet mitään sijoituksia tai eläkevakuutuksia, eläneet vain teostotuloilla ja levymyyntirojalteilla.

Välillä leveämmin, välillä niukemmin. Olemme yhä viattomia, niin viattomia kuin tällaiset kaiken nähneet törkynaamat voivat olla, Martti sanoo. Minä ja Martti teemme biisit, emmekä tajua bisneksistä mitään, Pantse sanoo. Ja vaikka tajuaisimmekin, olemme biisejä tehdessämme taiteilijoita ihan täysin, Martti toteaa.

Veljesten välillä ja bändin sisällä muutenkin vallitsee hyvä henki. Jo 1980-luvun alussa keksitty luonnehdinta "jatkamme tätä toistaiseksi" on edelleen ajankohtainen. Tämä levynteko oli tällainen projekti. Seuraava projekti on kiertue, Pantse Syrjä luettelee. Juominen oli niin elämän- tavallista, että sitä ei ymmärtänyt epätavalliseksi. Martti Syrjä Martti ja Mikko "Pantse" Syrjä eivät ole mielestään musabisneksen ryvettämiä. Olemme yhä viattomia, niin viattomia kuin tällaiset kaiken nähneet törkynaamat voivat olla, Martti sanoo.

PMMP:n piti lähteä mukaan kiertueelle

Eilen julkistettiin Eppu Normaalin Syvään päähän -kiertue. Se alkaa 10. lokakuuta Helsingin Tavastialta.

Tällä hetkellä on sovittu 14 esiintymistä, mutta kiertue saattaa vielä täydentyä. Suurin esiintymispaikka on Suomi-rockin jättiläiselle jo tuttuun tapaan Hartwall-areena. Siellä Eput nähdään 26.10.

Kiertueen toiseksi vetonaulaksi oli jo kiinnitetty PMMP. Bändi kuitenkin perui mukaantulonsa toisen solistin Mira Luotin raskauden takia. Teemme heidän kanssaan kiertueen mielellämme sitten joskus toisella kerralla, Martti Syrjä sanoo.

Nyt Eppujen kanssa esiintyvät yhtyeet vaihtelevat paikkakunnittain. Luvassa on isoja nimiä, mutta ne julkistetaan vasta myöhemmin.

Kiertue juhlistaa paitsi Eppujen uutta levyä, myös bändin 30-vuotista uraa.

Syvään päähän biisi biisiltä

Eppu Normaalin Syvään päähän -uutuusalbumi täyttää fanien odotukset, mukana on paljon tuttua 30-vuotisen uran eri vaiheilta, sekä sopivasti uutta - kuin mausteeksi. Yhtye soitti levyn kerran eilisessä tiedotustilaisuudessaan.

1. Tahdon sut

On kaikki niin kuin ennenkin. Martti Syrjän ääni on tuttu ja kitarat soivat niin, että kuulija näkee taivaan ja tähtiä. Sanoituskin on jo ensikuulemalta tutunkuuloinen rakkaudentunnustus. Biisin erikoisin sana: "hormonaaliskemiallinen".

2. Syvään päähän

Lisää sanaleikkejä, lisää kitaroita, lisää tuttua laulua. Uskottava se on, Eppu Normaali on tehnyt uransa 14. albumin!

3. Kuumemittari

Muistuttaa Tie vie -ajan Eppu Normaalia. Rehevä sointi on yhtä raikas ja ajankohtainen kuin neljännesvuosisata sitten. Vai pitäisikö sanoa: ajaton?

4. Pallit heiluu taas

Keski-ikäinen rock-sanoittaja sanailee kuin keski-ikäinen Juha Vainio aikoinaan, pelko nuupahtelevasta miehisyydestä inspiroi: "Missä lienee syy, kun multa elämä hiipuu ja vereni tää viilentyy". Eikä edes musa ole enää sellaista, joka "panisi pallini heilumaan"!

5. Haistakoon veen

Alkoholistin uhoa ja hätähuuto. Mainio, rohkea teksti. Hyvä biisi.

6. Kun valot tulevat vastaan

Jotain ihan uutta Eppu-soundia! Vaikutteita J.J. Calelta ja Eric Claptonilta, biisi rullaa kevyesti, mutta tunnelma on pahaenteinen ja hätääntynyt: "Äiti pääsenkö syliisi sun/Pörröttäisitkö isä taas hiuksia mun."

7. Lennä mun luo

Eput taitavat vieläkin pitää The Who-yhtyeestä. Biisi alkaa sellaisilla voimasoinnuilla, että alta pois. Vaikka sanoitus on poukkoilevaa tajunnanvirtaa, sävellys ja sovitus ovat pontevia ja jänteviä.

8. Laulu jää pystyyn

Biisin nimi on Eppu-huumoria, viittaus Led Zeppelin -leffan muinaiseen suomennokseen. Sanoitus taipuu moneen tulkintaan, tietysti kaksimielisyyksiinkin. Musiikillisesti kappale on suorastaan hurjastelua, ehkä heveintä Eppu-soundia koskaan! Toisaalta taustalauluissa on kauniita harmonioita.

9. Jokainen hetki historian

Onko Martti Syrjä rakastunut? Vai pelkääkö hän menettävänsä rakkauden? Laulun kertoja ainakin pohtii rakkautta sen ytimessä, sen suuruutta äimistellen, sen kadottamista peläten.

10. Cry Baby

Musiikillisesti taas yllättävä veto: reipasta riffirockia, jollaista Eput tekivät 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa.

11. Minkä teit

Tuleva Eppu-klassikko kaikilla mausteilla! Laiskalla tempolla etenevä, näennäisen mitäänsanomaton kappale sisältää paljon musiikillisia koukkuja ja ajatuksia herättävän tekstin.

[SULJE]